Eläinten kivun hoito sekä ennaltaehkäisy on mielestäni erittäin tärkeää ja olen suorittanut eläinakupunktion kansainvälisen erikoispätevyyden vuonna 2003 (Certified Veterinary Acupuncturist, IVAS).
Suurin osa akupunktiopotilaistani on tuki- ja liikuntaelinkivuista kärsiviä potilaita sekä lisäksi aktiivisia harrastuskoiria, joiden tilapäistä toiminnallista ongelmaa tai vammasta toipumista voidaan nopeuttaa akupunktiolla. Iäkkäämmillä kissoilla erilaiset nivelkivut sekä nivelrikkomuutokset ovat myös erittäin tavallisia ja myös kissoille akupunktio auttaa yleensä hyvin.
Kipupotilaan hoidossa multimodaalinen lähestymistapa on tärkeä, eli kipua vähennetään ja elimistön omia kuntoutumis- ja kivunhallintamekanismeja edesautetaan eri mekanismien kautta. Kovassa kivussa lääkitys on luonnollisesti olennainen osa hoitoa. Nykyään eläimille on käytössä useita erilaisia tulehduskipulääkityksiä vaihdellen päivittäin annosteltavista pitkävaikutteisiin kerran kuussa annettaviin valmisteisiin ja myös ruonsulatuskanavaystävällisiä koksibivaihtoehtoja on tarjolla. Usein pitkään jatkuneessa kivussa tulehduskipulääkitykseen on tarpeen yhdistää kivun kroonistumisen ja kipuhermopäätteiden yliärtyvyyden normalisoiva lääkitys sekä toisinaan myös erityisesti hermokipuun vaikuttava lääkitys. Myös lihaksia rentouttavia lääkkeitä voidaan käyttää oloa helpottamaan. Lisäksi monet nivelpotilaat hyötyvät nivelruston ja nivelnesteen aineenvaihduntaa parantavasta lääkityksestä. Mikäli akupunktiopotilas tulee hoitoon toisen eläinlääkärin lähetteellä, vastaa oma eläinlääkäri tällöin potilaan muusta hoidosta sekä lääkityksistä ja keskitymme pelkkään akupunktioon.
Akupunktiolla voidaan hoitaa sekä kipua että lihasjännitystä. Akupunktio vapauttaa endorfiineja, jotka ovat hyvin voimakkaita elimistön omia kipulääkkeitä. Akupunktiota voidaan käyttää yksinään tai lääkehoidon ohella tehostamassa kivunhoitoa.
Laserhoito parantaa kipeän kudoksen aineenvaihduntaa, poistaa tulehdusvälittäjäaineita ja hoitaa myös kipua. Jotkut pitkään kivusta kärsineet potilaat saattavat olla hyvin herkkiä reagoimaan myös ohuen ohuen akupunktioneulan aiheuttamaan stimulukseen ja tällaisilla akupunktiohoito saatetaan aluksi aloittaa laserilla. Laser on potilaalle erittäin helppo ja täysin kivuton hoitomuoto, laser annetaan yleensä myös sarjana ja se voidaan yhdistää perinteiseen neula-akupunktioon.
Ylipainoisen lemmikin laihduttaminen on erittäin tärkeä yksittäinen kivun hoitomuoto. Ylipaino rasittaa niveliä mekaanisesti ja lisäksi tiedetään, rasvakudos on elimistön tulehdusvälittäjäainevarasto. Ylipainon vähentäminen helpottaa lähes aina esimerkiksi nivelrikkokivun oireilua.
Suosittelen usein kipupotilaille myös lisäravinteita, ellei potilaalla ole yliherkkyyksiä tai muita vasta-aiheita. Runsaasti omega 3 rasvahappoja sisältävien ravintolisävalmisteiden on todettu hillitsevän elimistön tulehdusreaktioita. Glukosamiinia, kondrotiinisulfaattia ja viherhuulisimpukkauutetta sisältävät nivelravinteet antavat rakennusaineita rustosoluille ja osalla potilaista vaikuttavat lievittäen nivelrikon oireilua.
Liikunnan määrä keskustellaan aina käynnillä potilaskohtaisesti. Esimerkiksi välilevytyräpotilas saattaa aluksi vaatia muun hoidon ohella täydellistä lepoa, kun taas lievästi nivelrikkoa oireileva tai kuntoutuva harrastekoira saattaa hyötyä oikealla tavalla räätälöidystä liikunnasta. Yleisellä tasolla nivelrikkopotilaalle säännöllinen, mutta ei liian rasittava liikunta on hyväksi sekä painonhallinnassa että ylläpitää nivelten liikkuvuutta, lihasvoimaa ja on tärkeää koiran henkiselle hyvinvoinnille. Useat lyhyet, joka päivä samalla rasitustasolla toistuvat kävelylenkit on pääsääntöisesti vaihtoehto kuin yksi pidempi lenkki päivässä tai runsaampi liikunta esim. viikonloppuisin. Liikunta vapaana koiran omaan tahtiin ihmisen kävellessä rauhallista vauhtia on yleensä hyvä. Pehmeällä ruohoisella pohjalla liikkuminen vaihtelevassa maastossa on parempi kuin asfaltti. Pyöräily, juoksu, pallonheitto, keppileikit ja agility ovat yleensä liian rasittavia ja siten huonoja liikuntamuotoja nivelrikkopotilaalle tai muuten toipumassa olevalle tuki- ja liikuntaelinkipupotilaalle. Uiminen on hyvää liikuntaa, koska siinä nivelten liikerata on laaja ilman painorasitusta. Nyrkkisääntö on, että koira ei saa kipeytyä, ontua tai jäykistyä liikunnasta seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, tällöin rasitus on ollut liiallista ja tällaista liikuntaa tulee välttää.
Monet tuki- ja liikuntaelinpotilaat potilaat hyötyvät selvästi myös ammattitaitoisesta eläinfysioterapiasta, hieronnasta, osteopatiasta sekä lihaskalvojen manuaalisesta käsittelystä.