Lemmikin sairauksien ennaltaehkäisyssä elintapojen ja asuinympäristön huomioiva rokotus- ja loishäätöohjelma on tärkeä peruslähtökohta. Kunkin potilaan elintavat ovat yksilölliset ja niiden perusteella rokotus- ja loishäätötarpeet kartoitetaan ja ohjelma laaditaan vastaanottokäynnillä ajantasaisia viranomaisohjeita noudattaen. Lemmikin tulee olla rokotushetkellä terve ja mahdollinen sisäloistartunta tulee olla hoidettu.
Kissan- ja koiranpennut rokotetaan ensimmäistä kertaa 6-12 viikon ikäisenä. Mikäli pentu ei ole saanut emolta riittävää vasta-ainesuojaa esimerkiksi emon puutteellisen rokotussuojan vuoksi tai mikäli tiedetään pennun mahdollisesti altistuvan tarttuville taudeille, niin ensimmäinen rokotus kannattaa antaa jo 6-8 viikon ikäiselle pennulle. Pennun sosiaalistaminen on hyvä aloittaa sopivassa määrin jo mahdollisimman nuorena ja tässäkin mielessä varhaiset rokotukset antavat lisäturvaa taudeilta. Jos rokottaminen aloitetaan 6 viikon iässä, niin silloin annetaan pentuaikana potilaskohtaisesti tarvittaessa kolme kertaa yhdistelmärokotus, 12 viikon iässä rokotusohjelmaa aloitettaessa riittää kaksi rokotuskertaa kuukauden välein. Rabiesrokote annetaan 16 viikon iästä alkaen ja tehostetaan vuoden kuluttua.
Nuorelle lemmikille seuraava rokotuskerta pentutehosterokotusten jälkeen on vuoden kuluttua ja sen jälkeen aina 1-3 vuoden välein riippuen ajantasaisesta tautitilanteesta, lemmikin elämäntavoista, mahdollisesta matkustelusta jne.
Koiran kolmoisrokotus suojaa tarttuvaa maksatulehdusta, penikkatautia ja parvoripulia vastaan. Nelosrokote antaa edellä mainittujen lisäksi suojaa kennelyskää aiheuttavia adeno- ja parainfluenssaviruksia vastaan. Kissojen kolmoisrokotteessa on suoja kahta eri hengitystietulehdustaudinaiheuttajaa eli kissaflunssaa sekä kissaruttoa vastaan.
Allergiset reaktiot rokotteille ovat hyvin harvinaisia, mutta mahdollisia. Mikäli lemmikki on joskus saanut voimakkaan allergisen reaktion rokotteesta, lemmikin immuunijärjestelmä puutteellinen esim. sairauden tai lääkityksen vuoksi tai jos potilaalla on muu vakava rokotuksen estävä perussairaus, niin saattaa olla, että rokotusta siirretään myöhemmäksi tai joissain tapauksissa rokotuksista päätetään pidättäytyä kokonaan. Tällöin Suomessa voi kohtuullisen rauhallisin mielin turvata laumaimmuniteettiin, joka muodostuu kun suurin osa populaatiosta kuitenkin on rokotussuojan piirissä. Hyvän laumaimmuniteetin ylläpitämiseksi lemmikkien rokottaminen on kuitenkin erittäin tärkeää. Mikäli lemmikkinne on joskus epäilty saaneen allergisia oireita rokotteesta, ilmoitattehan siitä jo aikaa varattaessa, kiitos.
Lue lisää koiran rokottamisesta:
Ruokavirasto (ent. Evira) – koirarokotteet
Kennelliitto – Koiran rokotuksiin- ja tartuntatauteihin liittyvät määräykset
Pennulle on hyvä antaa matokuuri noin viikkoa – kahta ennen rokotusta, jotta mahdolliset suolistoloiset eivät häiritsisi rokottamisella aikaansaatavan vastustuskyvyn kehittymistä. Aikuisille lemmikeille suositellaan rutiinimatokuureja enää tapauskohtaisesti lemmikin elinympäristö, muu lauma, ruokailutottumukset, matkustaminen ja muut elämäntavat yksilöllisesti huomioiden. Perusterveelle, aikuiselle, ei-metsästävälle ja aikuisten kanssa elävälle lemmikkikoiralle hyvä tapa loishäädön tarpeen kartoittamiseksi on tutkia ulostenäyte vuosittain ja valita sen perusteella kohdennetusti loislääke mikäli loisia tai niiden munia todetaan. Vastaanotolta saa ohjeet ulostenäytteen ottoon. 3vrk ajalta kerätyt ulostenäytteet lähetetään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi ja tulokset saa kätevästi muutamassa päivässä. Säännöllisiä rutiiniloishäätöjä kuitenkin yhä suositellaan jos esimerkiksi metsästyskoira syö raakaa riistaa tai sisäelimiä, perheessä on pieniä lapsia, immuunipuutteisia perheenjäseniä, matkustettaessa ym. Näistä keskustellaan aina tapauskohtaisesti loishäätösuunnitelmaa laadittaessa.
Oma lukunsa on ulkoloiset, joiden ehkäisystä ja häädöstä tulee myös huolehtia. Kesällä on erityisen tärkeä suojata koira puutiaisilta. Kirppuja, täitä, hilsepunkkia, kapipunkkia sekä muita ulkoloisia tavataan myös ja ne vaativat omanlaisensa häädöt. Osa lemmikkien ulkoloisista voi myös käydä ruokailemassa ihmisen iholla, mutta ne eivät pääsääntöisesti lisäänny ihmisessä, joten lemmikin loishäätö riittää. Mikäli epäilet koirallasi ulkoloistartuntaa tai jos sillä on kylmänä vuodenaikana punkkeja, niin ilmoitathan myös tästä aikaa varattaessa, jotta on mahdollista varautua oikealla tavalla ja ehkäistä mahdollisten tartuntojen leviämisen odotustilassa.